Tapani Luotola – Keskisuomalainen
Yleiset saunat olivat teollistuvan Suomen kaupungeissa tärkeitä kokoontumispaikkoja ja sosiaalisen elämän solmukohtia siitä yksinkertaisesta syystä, että monien asuntojen pesutilat olivat puutteelliset. Asemakaava-alueen puutaloihin ei paloturvallisuussyistä välttämättä edes saanut rakentaa omaa saunaa.
Menneinä vuosikymmeninä Jyväskylän kantakaupungillakin yleisiä saunoja sauhusi ainakin Väinönkadulla, Voionmaankadulla ja Tourukadulla. Tourulan koulua vastapäätä sijainneen Järvisen saunan erikoisuutena olivat betonilauteet.
Halssilassa työväestön kylvetti Hakalan sauna. Kivääritehtaan asettaja Albin (Alpi) Fredrik Hakala alkoi sotien jälkeen puuhata yleistä saunaa Halssilan ja Kivistön alueen asukkaille talonsa pihapiiriin Kärpänkuja 16:een. Yleinen niukkuus ja rakennusmateriaalien puute viivyttivät valmistumista, mutta jouluna 1950 saunassa kylvettiin ensimmäistä kertaa.
Aluksi sauna lämmitettiin kolmena päivänä viikossa, ja kylpijöitä saattoi olla pitkälti toista sataa päivässä. Lauteille heitä mahtui toistakymmentä kerrallaan. Kaikkia ei tunnettu nimeltä eikä henkilötietoja tivattu.
Monilla saunojilla saattoi olla tarkkakin ohjelma ja piintyneet tavat, useimmilla oli myös oma nimikkopaikkansa lauteilla. Monilla saunasessio saattoi kestää useita tunteja.
Ajan saunaetiketistä – ja myös muuttuneista joulunviettotavoista – kertoo vanha pahvilappu yhä saunan pukuhuoneessa: joulusaunaa on tarjolla ensin naisille aatonaattona ja sitten miehille jouluaattona peräti viisi tuntia!
Alpi Hakala pyöritti saunaa kuolemaansa saakka. Suvun nuorempi väki myi saunojille limsaa, pilsneriä ja lähikoivikoista tehtyjä vastoja.
Puhelias ja kovana väittelijänä tunnettu Alpi johti usein saunakeskusteluja pukuhuoneen puolelta. Suojeluskuntalaiseksi tunnustautunut Alpi sai työläisasiakkaistaan helposti vastaväittäjiä.
Edes saunamajurin voimakas persoona ei estänyt ihmisiä tulemasta hänen saunaansa. Yksi saunan vakioasiakkaista oli monista elokuvarooleistaan tuttu näyttelijä Erkki Pajala; hän kävi saunassa 20 vuotta ja oli kova puhumaan politiikkaa.
Poliittiset väittelyt loivat alueen identiteettiä sekä pitivät yllä asukkaiden yhteenkuuluvuutta ja henkistä vireyttä. Hakalan sauna elikin pitkään vahvasti vanhojen halssilalaisten mielissä. Siitä sai kuulla muisteluksia vielä paljon myöhemmin Pulmusentiellä Halssilan pesulan saunassa, jonne meidät Hakalan saunan asiakkaat ohjattiin Kärpänkuja 16:n sulkeuduttua.
HAKALAN SAUNAN vaiheet käyvät yhtä jalkaa yleisen yhteiskuntakehityksen ja yleisten saunojen mailleenmenon kanssa. Uusiin kerrostaloihin tuli omat saunatilat, elintaso nousi ja arki yksityistyi. Yleiset saunat putoilivat historiaan.
Alpi Hakalan kuoltua vuonna 1973 perikunta vuokrasi saunan Jyväskylän kaupungille. Pojanpoika Lasse Hakala osti saunan perikunnalta 1980-luvun puolivälissä.
Vuokrasopimus kaupungin kanssa jatkui kevääseen 1991. Sitten yhteinen saunominen loppui. Kypärämäen yleinen sauna lakkautettiin syksyllä 1993, Pulmusentien sauna sulkeutui vuosituhannen vaihteessa ja Valmetin Rautpohjan tehtaan saunakin vähän myöhemmin.
MUTTA NYT Hakalan sauna on heräämässä uuteen elämään osana entistä monimuotoisempana elpyvää suomalaista saunakulttuuria.
Puolitoista vuotta sitten perustettu Yläkaupungin saunaseura ry on lyhyenä toimiaikanaan ehtinyt jo viritellä konttisaunan tuomista Jyväsjärven maisemiin Hotelli Alban rantaan, mutta nyt toiminnalla on uusi painopiste, kun seura löysi tilat Hakalan saunasta.
VIIME VIIKOLLAsaunoin Hakalan saunassa ensi kertaa 28 vuoteen. Vaikka tiloja oli välivuosina remontoitu kovin sokkeloisiksi, paljon vanhaa tunnelmaa oli vielä jäljellä. Jo pelkkä iltaöinen kevättalven näkymä pienen ikkunan raosta Halssilan rinteiltä kaupungin valoihin ja yli Jyväsjärven vei muistoihin.
Perjantaina sauna avautuu seuraan jo jäseniksi liittyneille siinä kunnossa kuin se nyt on. Lauantaista tiistaihin sauna on auki kaikille kävijöille. Näin kerätään sekä vanhaa kokemustietoa että uusien saunojien toiveita tulevasta saunakonseptista. Tiedonkeruuvaiheen jälkeen tilat remontoidaan ja tavoitteena on avata sauna yleisölle vielä keväällä, kertoo seuran puheenjohtaja Ari Rusanen.
Yhdistys on liikkeellä rakkaudesta lajiin ja puhuu kolmannen sektorin toimintakonseptista saunomisessa. Esimerkkejä ja esikuvia on tarjolla suuremmista eteläisen Suomen kaupungeista.
Kun myös verkostot muihin saunatoimijoihin ja seuroihin tuntuvat olevan kunnossa, Halssilan saunan toinen tuleminen voi hyvinkin osoittautua merkittäväksi osaksi uutta jyväskyläläistä ruumiinkulttuuria.
Kirjoittaja on pääkirjoitustoimittaja.